Jarin blogi

[johannakukka]

https://yle.fi/radio/ylepuhe/jari_saras ... la/8097709


Kulttuuria kannattaa opiskella

Elämäsi koostuu toisten ihmisten elämistä. Kätkettyjen ja kiellettyjen motiivien törmäyskentästä syntyy kulttuuri. Kulttuuri on kanssakäymisen prosessi, jonka kautta ihminen saavuttaa täyden mittansa tai kärsii kypsymättömyytensä rangaistusta, kunnes ei enää kestä. Ja kuten muistamme, ihmisen perusluku on me.

Kulttuurilla on monet muodot, ja yksi niistä on yrityskulttuuri. Sillä on arvaamaton vaikutus meidän kaikkien hyvinvointiin.

Moni hyvä asia mahdollistuisi, jos yritykset menestyisivät paremmin. Moni arvokas asia on uhattuna, kun yritykset eivät pärjää.

Minulla on pakkomiellettä muistuttava vimma rääkätä itseäni ja lukijaa kertaamalla, mitä kaikkea rahoitetaan työnantajakuluilla. Kaikkea. Palkat, sosiaaliturva, koulut, poliisi, sairaala, kesämökin uppopumppu, pienen ihmisen unelmat ja murheenlievitys. Seuraa rahan jälkiä, näin se menee.

Kukas sitä työnantajaa rahoittaa, jotta se jaksaa puskea polttoainetta palotilaan pitääkseen ison männän liikkeessä? Asiakas ja omistaja.

Jos asiakas ei osta eikä omistaja usko, veri alkaa maksoittua yhteiskunnan suonistossa.

Yrityksistä pitäisi saada pumpattua enemmän euroja ulos yhteisen, ylisukupolvisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Yrityksistä saa tiristettyä lisää rahaa yhteiskunnan moninaisiin tarpeisiin tasan kahdella tavalla. Yritystä voi vahvistaa tai yritystä voi heikentää.

Yritysten heikentäminen johtaa asiakkaiden hupeneviin ostohaluihin ja omistajien hiipuvaan uskoon. Siinä käy kuulkaas ihan hassusti. Palkkoja maksetaan vähemmän, veroja sitäkin niukemmin, investoinnit kuihtuvat, hyväntekeväisyys hyytyy ja loppulasku tökätään konkurssipesään jonkun luottavaisen hönön epäkurantiksi saatavaksi.

Kun asiakas ja omistaja ovat yhtä aikaa iloisia yrityksen vahvistumisesta, vaikkakin eri syistä, kaikkien elämän vedonlyöntikerroin kohenee. Aivan, kaikkien. Tästä voi olla eri mieltä, mutta vain ideologisin perustein. Tutkimalla syy-seuraus –suhteita ja faktoja riitaa ei toki saada loppumaan, mutta kina alkaa näyttäytyä koomisena asioihin perehtyneiden näkökulmasta.

Kun pohdin yritysten heikentämistä tai vahvistamista, en juuri nyt mieti palkka- tai veroratkaisuja. On parempaa mietittävää.

Eniten yritysten hyvinvointiin tai pahoinvointiin vaikuttaa yrityksen kulttuuri, kanssakäymisen koodi.

Nämä brändit, prosessit, kompetenssit ja strategiat ovat myös hyödyllisiä, mutta ei ole kulttuurin voittanutta. Itse asiassa ne ovat yrityskulttuurin erilaisia ilmentymiä, manifestaatioita. Kyllä, strategia on kulttuurin osajoukko. Piru perii, jos yrittää vaihtaa johtamisessa marssijärjestystä. Usein on perinyt.

Kulttuuri on porukoiden keskinäinen salainen sopimus siitä, mitä asiat tarkoittavat, miten niihin tulee suhtautua ja mitä tekemistä tilanne edellyttää. Kulttuuri on henkinen maaperä, josta yrityksessä työskentelevien ihmisten yhteinen mieli versoo. Kulttuuri on tila, jossa ihmisen omat arvot ja yrityksen pyrkimykset soivat yhdessä riitasointuisesti tai sinfonisesti.

Kulttuuri tulee sanasta latinan kielen sanasta viljellä. Yhteinen menneisyys ja ympäröivän maailman asenneilmasto synnyttävät maaperän, joka on joko myrkyllinen tai ravitseva kasvualusta kaikenlaisille pyrkimyksille, joita yrityksessä siemennetään eri intressien edistämiseksi. Jokainen valinta joko rakentaa tai repii yhteistä tarinaa.

Ihminen tekee tuhansia valintoja työpäivänsä aikana. Kyllä, tuhansia pikkuruisia päätöksiä. Sananvalintoja, äänensävyjä, liike- ja katsesuuntia, laatuun liittyviä ratkaisuja, luovuutta tai vieraantuneisuutta, pakoa mukavuusalueelle tai urheaa epämukavuuden sietoa, tuhansia kokonaisuuteen lopulta ratkaisevasti vaikuttavia valintoja. Nämä valinnat ovat enimmäkseen automaattisia, usein tiedostamattomia. Yrityskulttuuri ohjaa näitä valintoja voimakkaammin kuin mikään manuaali tai kursseilla terhakoitunut esimies.

Työelämässä on kyse kertymistä, ei irrallisista kertasuorituksista. Todennäköisyyksistä, ei täydellisyydestä. Tekemisen tasosta enemmän kuin tavoitteiden ohjausvoimasta.

Yrityskulttuuri on voima, jonka tukemana tai vastustamana strategiaa toteutetaan. Jos kulttuuri vastustaa strategiaa, hienot aikeet pysyvät mapissa ja julistuksissa. Brändi on parhaimmiltaan yrityskulttuurin lahja yleisölle. Kulttuurin suojeluksessa laatu, organisaatiouudistukset, osaamisen kartuttaminen ja tehokkaat prosessit saavat mahdollisuutensa – tai tukehtuvat mahdottomaan urakkaansa.

Jos uudistus, brändipanostukset tai strategia eivät nauti kulttuurin tukea, kulttuuri tuhoaa ne. Jos ei suostu johtamaan tärkeitä teemoja kulttuurin ehdoilla, jää sen voiman armoille. Menneisyydestä, yhteisestä kokemuksesta ja jaetusta maailmankuvasta ponnistava kulttuuri on yrityksen väkevin voima.

Moni on yrittänyt edistää asioita asioina ja vedonnut järkeen, piittaamatta kulttuurin syvärakenteen jännitteistä. Huonosti on käynyt. Toiset taas ovat nöyrtyneet näkymättömien voimien edessä, opetelleet puhuttelemaan kollektiivista ylpeyttä, valjastaneet epävirallisten vallanpitäjien tarpeet yhteisten vankkureiden vetojuhdiksi. Silloin on voitu tehdä pienen mittakaavan historiaa.

Joka ymmärtää kulttuuria, voi oppia johtamaan sitä. Sellainen taikuri tekee lopulta ihmeitä.

Jari Sarasvuo
07.04.2013